Mikä on vitsi? - Vitsin määritelmä
Wikipedian määritelmä vitsille on kirjallinen tai suullinen huumoripitoinen lyhyt kertomus, joka voi pukea tavallisenkin tapahtuman huvittavaan muotoon. Olennaisia huomoita ja rajauksia, joita tästä määritelmästä seuraa ovat ainakin:
- Vitsi on kirjallinen tai suullinen kertomus eli kuvallinen tai audiovisuaalinen huumori ei sisälly vitsin määritelmään. Ne voivat olla huumoria ja hauskoja mutta ollakseen vitsi, huumorin tulee olla kirjallinen tai suullinen kertomus.
- Vitsi on lyhyt kertomus. Huumoriromaani voi olla hauska mutta 200-sivuinen romaani ei sinänsä ole vitsi. Se voi toki koostua, ja usein huumoriromaanin koostuvatkin, useista peräkkäisistä vitseistä.
- Huumoripitoinen. Ollakseen vitsi kertomuksen tulee olla huumoripitoinen. Ei kokonaan huumoria mutta sisältää olennaisesti huumoria. Ehkä sanaa huumoripitoinen sanaa pitää tässä tulkita kuten sanaa alkoholipitoinen juomissa. 4,5% huumoria sisältävä lyhyt kertomus on varsin mieto vitsi mutta 70% huumoria sisältävä kertomus alkaa olemaan jo hyvin vahva vitsi.
Yhteenvetona voidaan ajatella, että huumori on vitsin yläkäsite. Huumorin yläkäsitteen alle mahtuu huumorin erilaisia muotoja kuten esimerkiksi meemit, komediat ja vitsit.
Mistä vitsi sana tulee?
Suomen kielen sana vitsi on peräisin saksan kielestä. Witz (m) on vitsiä saksan kielessä tarkoittava sana.
Vitsien lyhyt historia
Mikä oli maailman ensimmäinen vitsi?
Wolferhamptonin yliopisto on tutkinut vitsien historiaa ja heidän tutkimustensa perusteella maailman vanhimmat vitsit on jäljitetty aina 1900-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Wolferhamptonin yliopiston tutkimuksessa on löydetty todisteita, että jo 1900 vuotta ennen ajanlaskun alkua sumerialaiset harrastivat aktiivisesti huumoria ja jo tuona aikana tunnettiin nykyäänkin tunnettu huumorilaji, wc-huumori. Myöhemmin 1600 vuotta ennen ajanlaskun alkua egyptiläisillä tiedettiin olleen vitsejä. Vitsien historiasta enemmän kiinnostuneille suosittelen Reutersin tekemää englanninkielistä uutista, jossa on tiivistetty Wolferhamptonin yliopiston vitsitutkimuksen pääkohdat ja on tutkija tohtori Paul McDonaldin kommentit. Linkki vitsitutkimuksesta kertovaan englanninkieliseen uutiseen Reutersin sivuilla.
Ai niin ihan konkreettisesti mikä oli se ensimmäinen vitsi? Englanninkielellä se on:
“Something which has never occurred since time immemorial; a young woman did not fart in her husband’s lap.”
Mikä on Suomen ensimmäinen vitsi? Suomen vanhin vitsi
Valitettavasti Suomen vanhimmasta vitsistä ei ole yksimielisyyttä. Suomen kieli on kehittynyt uralilaisten kielten pohjalta ja vitsejä on varmasti kerrottu jo varhaissuomen kaudella ennen vuotta 1540. Koska suomenkielisiä tekstejä on kuitenkin vasta 1540-luvulta lähtien ja alkuvaiheessa tekstit painottuivat kirkollisiin suomenkielisiin kirjoituksiin, ei suomen ensimmäisistä vitseistä valitettavasti ole kirjallisia todisteita.
Vitsien teoria ja erilaisia vitsityyppejä
Yleisesti tunnettuja vitsityyppejä on lukuisia. Kattavaa luetteloa ei ole olemassa mutta nostan esiin tässä tavallisimpia vitsityyppejä ja niiden alakategorioita.
Stereotypiaa hyödyntävät vitsit
Stereotyyppia jostakin asiasta tai ihmisryhmästä hyödyntäviä vitsejä on paljon ja tämä on vitsien ehtymätön luonnovara. Tähän vitsityyppiin kuuluvat esimerkiksi:
- Kansallisuusvitsit ja kaupunkivitsit osin
- Suomalainen ja ruotsalainen vitsit
- Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vitsit
- Venäläisvitsit
- Saksalaisvitsit
- Virolaisvitsit
- Ruotsalaisvitsit
- Laihialaisvitsit
- Sukupuolivitsit
- Naisvitsit
- Blondivitsit ovat naisvitsien suosittu alakategoria
- Miesvitsit
- Sukupuolivähemmistövitsit
- Vitsit ovat usein erittäin epäsovinnaisia ja vaikka kuinka epäkorrektia se onkin niin homovitsit, lesbovitsit ja transuvitsit ovat yleisiä suomalaisessa vitsikulttuurissa
- Erilaisia stereotyyppisiä ominaisuuksia esineisiin liittävät vitsit, joita kerrotaan yleensä voimakkaita tunteita herättävistä esineistä
- Autovitsit
- Moottoripyörävitsit
- Mopovitsit
- Eläinvitsit, joissa hyödynnetään eläinten stereotyyppisiä luonteenpiirteitä
- Ammattivitsit
- Lääkärivitsit
- Poliisivitsit
- Palomiesvitsit
- Tarjoilijavitsit
- Parturivitsit
- Kampaajavitsit
- Rekkamiesvitsit
- Muusikkovitsit
- Basistivitsit
- Seksivitsit pohjautuvat roisista sisällöstään huolimatta usein pohjimmiltaan myös stereotypiaan.
Yllättävään yhdistämiseen perustuvat vitsit
Näiden vitsien huumori perustuu siihen, että vitsi yhdistää oivaltavalla tavalla kaksi asiaa, joita kuulija tai lukija ei ole tajunnut ajatella yhdessä ja näin syntyvä mielikuva saa vitsin tuntumaan hauskalta.
Ylemmyydentuntoon liittyvät vitsit
Kansallisuus- ja paikkakuntavitsailussa saatetaan yllä mainitun stereotypian lisäksi käyttää vitsin klassista asetelmaa, jossa jokin ryhmä kuvataan alhaisempana tai tyhmänä. Paikallisvitseistä esimerkiksi laihialaisvitsit usein perustuvat yllä mainittuun stereotypiamenetelmään mutta Turussa kerrottavat tamperelaisvitsit ja Tampereella kerrottavat turkulaisvitsit taas perustuvat usein enemmän toisen kuvaamisen tyhmänä eikä niinkään paikkakuntalaisten stereotyyppiseen ominaispiirteeseen. Ylemmyydentuntoon perustuvista vitseistä räikeimpiä ovat erilaiset rasistiset vitsit.
Hauskat sutkautukset puettuna tunnettuihin vitsihenkilöihin
Useimmat kielet tunnistavat vitsityypin, jossa erilaisia arkielämän hauskoja sutkautuksia tai koomisia tapahtumia kerrotaan vitseinä, joissa toistuvat tietyt samat vitsihahmot. Pikku-Kalle -vitsit ovat tämän tyylilajin tavallisimpia vitsejä Suomessa.
Jonkin tosielämän lievästi koomisen asian liiottelu tai vähättely
Tosielämässä tapahtuneen, ehkä lievästi koomisen, asian liiottelulla tai vähättelyllä toimivat vitsit. Näihin on olemassa tunnettuja formaatteja kuten esimerkiksi: Maailman ohuin kirja -vitsit, joissa vaihdellen maailman ohuin kirja voi olla Ruotsin valloitussodat, Kekkosen hiustenhoitovinkit jne.
Muutamia erityisvitsilajeja
Antivitsit ovat vitsejä, jotka pettävät kuulijan odotukset vitsistä.
Metavitsit ovat vitsejä vitseistä tai vitsailusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti